Tools for cultural change Tanskassa
Kun mietin viikkoa, jonka vietin Tanskassa Erasmus+-kurssilla Tools for cultural change elokuussa 2023, olen kiitollinen. Tämä intensiivinen ohjelma sukelsi kulttuurisen muutoksen moniin osa-alueisiin ja tarjosi sekä syvällisiä oivalluksia että uutta tietoa. SKEY oli tämän kurssin yhteistyökumppani Suomessa – kiitos, että sain lähteä tälle matkalle!
Junalla ja laivalla
Oli ehdotettu, että mahdollisuuksien mukaan kurssille matkustettaisiin maitse lentämisen sijaan. Suomalainen tiimi tarttui haasteeseen, ja niinpä matkasimme junilla Turkuun ja tapasimme toisemme Turun satamassa, valmiina merimatkalle Tukholmaan. Sieltä menisimme suurnopeusjunalla Kööpenhaminaan ja lopulta Lundbyyn, joka on Avnø Oasis Ecovillagea lähinnä oleva juna-asema. Minulta matka kesti 23 tuntia, mutta kaiken kaikkiaan oli todella upeaa matkustaa hitaasti, maisemia (ja rautatie-asemia) katsellen.
Muutoksia ja kokemuksia
Viikko alkoi aurinkoisena ja ihana merituuli loi omaa tunnelmaansa. Opettajamme Jan ja Ruben opastivat meitä aluksi viikon käytännön asioissa, ja me 40 opiskelijaa otimme ensimmäiset askeleet ryhmänä. Ensimmäisen päivän pääpaino oli tutustua kurssin tavoitteisiin, paikkaan ja toisiimme sekä pohtia, mitä kulttuuri oikeastaan on ja miten sitä voidaan luoda tietoisesti. Osallistujien omien projektien esittelujen iltaohjelma jäi lyhyeksi, koska kaikki olivat niin hirveän väsyneitä. Lisää esityksiä tehtäisiin toisena iltana.
Toinen päivä alkoi jo vähän virkeämmin. Aloitimme päivän aamupiirissä, liikuttelemme hieman kehoamme, kuuntelimme toisiamme ja katsoimme, täyttyivätkö kaikkien tarpeet. Jo toisena päivänä olimme huomanneet, että ihmisten käsityksissä tarpeista oli eroja - tarvitseeko joku kahvia? Tarvitseeko altistunut homeettoman huoneen? Onko tarve päästä Kööpenhaminaan katsomaan nähtävyyksiä? Tarvitseeko meidän tuntea olonsa turvalliseksi ja kuulluksi? Joitakin kysymyksiä, joihin ei oikeastaan saatu vastausta ainakaan heti toisena päivänä.
Ohjelma oli joka tapauksessa mielenkiintoinen, sillä opimme permakulttuurin perusteita, saimme tietoa erilaisista päätöksentekomenetelmistä, pohdimme rajoittavia uskomuksiamme ja aloitimme kolmivaiheisen työpajan, joka perustuu Gaia Educationin 4D-kehykseen, työpajalla "Mitä on nyt", jossa tarkasteltiin, millainen maailma on tänään. Monet käsitellyistä teemoista eivät olleet minulle uusia, mutta nautin siitä, että löysin niihin uusia näkökulmia ja opin Rubenilta ja Janilta myös, miten niitä voi opettaa aktiivisella tavalla.
Kolmantena päivänä kurssin opetussuunnitelma jatkui kurkistamalla sosiaalisen permakulttuurin vyöhykkeisiin ja sektoreihin sekä 4D Gaia -työpajan toisella osalla "Minne haluamme mennä". Iltapäivällä sukelsimme aiheeseen ”Mitä on viestintä”. Osallistujat oppivat hissuksiin tuntemaan toisensa paremmin ja jutustelu muuttui rennommaksi - lukuun ottamatta jännittyneitä aamupiirejä!
Keskiviikko toi loistavaa tietoa ja Looby Macnamaran luomien Cultural emergence -työkalujen käytännön esimerkkejä. Ennen lounasta meillä oli Janin ohjaama mahtava pohdiskelumeditaatio. Ohjattujen visualisointien avulla siirsimme itsemme tulevaisuuteen, jossa keskustelimme tulevan sukupolven kanssa. Tämä itsetutkiskeluharjoitus sai meidät pohtimaan vastuutamme paremman maailman luomisessa, ja kyllä siinä monelle tippakin tuli linssiin.
Iltapäivä vietettiin rannalla meduusoja katsellen ja keskustellen. Mukava, aurinkoinen retki!
Oli ehdotettu, että mahdollisuuksien mukaan kurssille matkustettaisiin maitse lentämisen sijaan. Suomalainen tiimi tarttui haasteeseen, ja niinpä matkasimme junilla Turkuun ja tapasimme toisemme Turun satamassa, valmiina merimatkalle Tukholmaan. Sieltä menisimme suurnopeusjunalla Kööpenhaminaan ja lopulta Lundbyyn, joka on Avnø Oasis Ecovillagea lähinnä oleva juna-asema. Minulta matka kesti 23 tuntia, mutta kaiken kaikkiaan oli todella upeaa matkustaa hitaasti, maisemia (ja rautatie-asemia) katsellen.
Muutoksia ja kokemuksia
Viikko alkoi aurinkoisena ja ihana merituuli loi omaa tunnelmaansa. Opettajamme Jan ja Ruben opastivat meitä aluksi viikon käytännön asioissa, ja me 40 opiskelijaa otimme ensimmäiset askeleet ryhmänä. Ensimmäisen päivän pääpaino oli tutustua kurssin tavoitteisiin, paikkaan ja toisiimme sekä pohtia, mitä kulttuuri oikeastaan on ja miten sitä voidaan luoda tietoisesti. Osallistujien omien projektien esittelujen iltaohjelma jäi lyhyeksi, koska kaikki olivat niin hirveän väsyneitä. Lisää esityksiä tehtäisiin toisena iltana.
Toinen päivä alkoi jo vähän virkeämmin. Aloitimme päivän aamupiirissä, liikuttelemme hieman kehoamme, kuuntelimme toisiamme ja katsoimme, täyttyivätkö kaikkien tarpeet. Jo toisena päivänä olimme huomanneet, että ihmisten käsityksissä tarpeista oli eroja - tarvitseeko joku kahvia? Tarvitseeko altistunut homeettoman huoneen? Onko tarve päästä Kööpenhaminaan katsomaan nähtävyyksiä? Tarvitseeko meidän tuntea olonsa turvalliseksi ja kuulluksi? Joitakin kysymyksiä, joihin ei oikeastaan saatu vastausta ainakaan heti toisena päivänä.
Ohjelma oli joka tapauksessa mielenkiintoinen, sillä opimme permakulttuurin perusteita, saimme tietoa erilaisista päätöksentekomenetelmistä, pohdimme rajoittavia uskomuksiamme ja aloitimme kolmivaiheisen työpajan, joka perustuu Gaia Educationin 4D-kehykseen, työpajalla "Mitä on nyt", jossa tarkasteltiin, millainen maailma on tänään. Monet käsitellyistä teemoista eivät olleet minulle uusia, mutta nautin siitä, että löysin niihin uusia näkökulmia ja opin Rubenilta ja Janilta myös, miten niitä voi opettaa aktiivisella tavalla.
Kolmantena päivänä kurssin opetussuunnitelma jatkui kurkistamalla sosiaalisen permakulttuurin vyöhykkeisiin ja sektoreihin sekä 4D Gaia -työpajan toisella osalla "Minne haluamme mennä". Iltapäivällä sukelsimme aiheeseen ”Mitä on viestintä”. Osallistujat oppivat hissuksiin tuntemaan toisensa paremmin ja jutustelu muuttui rennommaksi - lukuun ottamatta jännittyneitä aamupiirejä!
Keskiviikko toi loistavaa tietoa ja Looby Macnamaran luomien Cultural emergence -työkalujen käytännön esimerkkejä. Ennen lounasta meillä oli Janin ohjaama mahtava pohdiskelumeditaatio. Ohjattujen visualisointien avulla siirsimme itsemme tulevaisuuteen, jossa keskustelimme tulevan sukupolven kanssa. Tämä itsetutkiskeluharjoitus sai meidät pohtimaan vastuutamme paremman maailman luomisessa, ja kyllä siinä monelle tippakin tuli linssiin.
Iltapäivä vietettiin rannalla meduusoja katsellen ja keskustellen. Mukava, aurinkoinen retki!
Mielenkiintoisia kohtaamisia
Viidenteen päivään mennessä oli kurssilla kehittynyt ikäviä jännitteitä, jotka johtuivat siitä, että joidenkin tämän kokemuksen jakavien ihmisten odotukset kurssista olivat ristiriidassa keskenään. Sattumalta päädyin sovittelemaan kahden ihmisen välillä, jotka olivat siihen mennessä menettäneet keskusteluyhteyden toisiinsa. Se oli vähän pelottavaa, mutta erittäin antoisaa ja varmasti mielenkiintoisempaa kuin luento, jonka missasin (ei sillä, että sekään olisi ollut tylsä), ja olin kiitollinen siitä, että pystyin auttamaan jonkin verran. Se ei ratkaissut mitään ongelmia lopullisesti, mutta helpotti tilannetta hieman.
Päivän kohokohta oli open space -tilaisuus, jossa annoin kahdelle hyvin kiinnostuneelle osallistujalle katsauksen Loobyn suunnitteluverkkoon! Toinen asia, jossa pystyin antamaan panokseni ja auttamaan hieman. Kun olin saanut tämän melko nopeasti päätökseen, liityin viittomakielen työpajaan, jonka piti Maurizio, viittomakielen opettaja Italiasta. Oli mahtavaa oppia viittomia ja saada inspiraatiota hänen ystävällisestä, selkeästä mutta hyvin eläväisestä opetustyylistään!
Monipuolisesti loppuun saakka
Kuudes päivä alkoi rauhallisemmalla aamupiirillä ja jatkui luennolla auditoriossa. Rubenin johdolla tarkastelimme globaaleja kestävän kehityksen viitekehyksiä, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ja tutustuimme tarkemmin EU:n Green Dealiin. Pohdimme pienryhmäkeskusteluissa, miten nämä tavoitteet voisivat kehittyä siten, että ne kattaisivat uudistavat periaatteet.
Kun 4D Gaia -työpajat oli saatu päätökseen "Sinun paikkasi muutoksessa" -työpajalla, otettiin käyttöön World cafe -työkalu. Se olikin tosi suosittu! Koska tunsin jo työkalun, ilmoittauduin vapaaehtoiseksi ohjaamaan pöytää, mikä oli hyvin palkitsevaa.
Iltapalaverien ja illallisen jälkeen teimme vihdoin toisen osan osallistujien hanke-esittelyistä, jotka olivat niin mielenkiintoisia! Sain myös tilaisuuden esitellä omat projektini Beyond Buckthornsin kotitilan ja Nordic Permaculture -nettisivut sekä projektin, jossa olen mukana: European Permaculture Network.
Viimeinen päivä oli täynnä palautetta ja kiitollisuutta. Keskustelimme, kirjoitimme ylös ja jaoimme seuraavat askeleemme ja unelmamme, mikä oli todella vaikutava kokemus. Siihen kuului myös paljon halauksia ja kyyneleitäkin. Sitten teippasimme paperit selkiimme ja kirjoitimme kurssitovereillemme ihania asioita heidän papereihinsa. Tämä hauska aktiviteetti päättyi villiin tanssijuhlaan, joka jatkui päivällisen jälkeen improvisoituna jammailuna soitinhuoneessa. Se oli mahtavaa!
Kotimatka alkoi lauantaiaamuna ja meni mukavasti noin 25 tunnissa. Kotona otin ensimmäiseksi päiväunet omassa sängyssäni.
Loppupohdinnat
Kuten mainittu, tämä matka ei ollut vailla haasteita. Kun erilaiset tarpeet ja kulttuurit kohtasivat toisiaan, syntyi jännitteitä ja yhteenottoja. Jälkikäteen tarkasteltuna nämä tilanteet olivat kuitenkin olennainen osa oppimisprosessia. Ne korostivat ihmisten erilaisten kielitaitojen, persoonallisuuksien, terveysongelmien ja neurodiversiteettien sekä vanhojen hyvien (sanattomien) odotusten kohtaamisen monimutkaisuutta. Ristiriidat korostivat avoimen vuoropuhelun ja ymmärryksen merkitystä, mutta myös sitä, miten tärkeää on olla menemättä mukaan toisten ihmisten negatiivisiin spiraaleihin. On mahdollista ymmärtää jotakin, mutta olla samanaikaisesti eri mieltä siitä.
Henkisen kasvun lisäksi Kristianen ja Avnø Oasis -yhteisön johtama kulinaarinen ulottuvuus rikastutti kokemustamme merkittävästi. Makrobioottiset ateriat olivat mielenkiintoisia, ja ne edistivät omalta osaltaan tietoisempaa kulutusta ja yhteyttä ympäristöön.
Sain kurssilla useita hienoja ideoita ja oivalluksia, ja lisäksi opin paljon katsomalla opettajiamme Jania ja Rubenia sekä monia muita kurssille osallistuneita opettajia. Opin monia menetelmiä, jotka rikastuttavat omaa kouluttajamatkaani. Tämä kokemus vahvisti sitä, että muutos vaatii sekä yhteistyötä että itsetutkiskelua, ja se korosti sitä, miten tärkeää on sitoutua erilaisiin näkökulmiin matkalla kohti kulttuurista kehitystä.
Ja mitä kurssi olisikaan ollut ilman ihmisiä. Ihania yhteyksiä ja keskusteluja, ja ehkä jopa muutama orastava ystävyyssuhde. Paljon inspiraatiota ja näkemystä siitä, miten asioita voi tehdä monin eri tavoin ja mikä on tärkeää muille. Tämä syrjässä asuminen ei aina anna mahdollisuuksia kohdata niin monia ihmisiä ja varsinkaan jakaa heidän kanssaan niin syvällisiä ajatuksia ja unelmia kuin tällä kurssilla. Siitä olen syvästi kiitollinen.
Tekstin kirjoitti Lumia Huhdanpää-Jais.
Alkuperäinen teksti englanniksi löytyy sivulta https://www.beyondbuckthorns.com/content/travel/reflecting-tools-cultural-change-course
Kuten mainittu, tämä matka ei ollut vailla haasteita. Kun erilaiset tarpeet ja kulttuurit kohtasivat toisiaan, syntyi jännitteitä ja yhteenottoja. Jälkikäteen tarkasteltuna nämä tilanteet olivat kuitenkin olennainen osa oppimisprosessia. Ne korostivat ihmisten erilaisten kielitaitojen, persoonallisuuksien, terveysongelmien ja neurodiversiteettien sekä vanhojen hyvien (sanattomien) odotusten kohtaamisen monimutkaisuutta. Ristiriidat korostivat avoimen vuoropuhelun ja ymmärryksen merkitystä, mutta myös sitä, miten tärkeää on olla menemättä mukaan toisten ihmisten negatiivisiin spiraaleihin. On mahdollista ymmärtää jotakin, mutta olla samanaikaisesti eri mieltä siitä.
Henkisen kasvun lisäksi Kristianen ja Avnø Oasis -yhteisön johtama kulinaarinen ulottuvuus rikastutti kokemustamme merkittävästi. Makrobioottiset ateriat olivat mielenkiintoisia, ja ne edistivät omalta osaltaan tietoisempaa kulutusta ja yhteyttä ympäristöön.
Sain kurssilla useita hienoja ideoita ja oivalluksia, ja lisäksi opin paljon katsomalla opettajiamme Jania ja Rubenia sekä monia muita kurssille osallistuneita opettajia. Opin monia menetelmiä, jotka rikastuttavat omaa kouluttajamatkaani. Tämä kokemus vahvisti sitä, että muutos vaatii sekä yhteistyötä että itsetutkiskelua, ja se korosti sitä, miten tärkeää on sitoutua erilaisiin näkökulmiin matkalla kohti kulttuurista kehitystä.
Ja mitä kurssi olisikaan ollut ilman ihmisiä. Ihania yhteyksiä ja keskusteluja, ja ehkä jopa muutama orastava ystävyyssuhde. Paljon inspiraatiota ja näkemystä siitä, miten asioita voi tehdä monin eri tavoin ja mikä on tärkeää muille. Tämä syrjässä asuminen ei aina anna mahdollisuuksia kohdata niin monia ihmisiä ja varsinkaan jakaa heidän kanssaan niin syvällisiä ajatuksia ja unelmia kuin tällä kurssilla. Siitä olen syvästi kiitollinen.
Tekstin kirjoitti Lumia Huhdanpää-Jais.
Alkuperäinen teksti englanniksi löytyy sivulta https://www.beyondbuckthorns.com/content/travel/reflecting-tools-cultural-change-course
SKEY osallistuu aktiivisesti tällaisille EU-rahoitteisille kurssimatkoille Euroopan ekokyläverkostossa. Osa kursseista on tarkoitettu 18-30 -vuotiaille nuorille aikuisille, ja osa kaiken ikäisille yli 18 -vuotiaille. Jos haluat pysyä kuulolla mahdollisuuksista päästä maailmalle, tilaa SKEY:n uutiskirje osoitteessa https://genfinland.weebly.com/tilaa-uutiskirje.html
RSS Feed
