YHTEISÖ-ESITTELY: LivonsaarI

Yhteisökylä elää maalaisarkea, jossa vuodenajat rytmittävät kiireen ja rauhaisan käpertymisen vaihtelua. Suht vakituisesti kylässä asuu liki kolmekymmentä aikuista, lapsia on tusinan kieppeillä. Eläimiä löytyy hevosista aaseihin ja lampaisiin, kissoista koiriin ja kanoihin. Niin kuin saarella muutenkin, myös yhteisökylässä asukasmäärä kasvaa kesänkorvalla. Yhteisökylässä on ollut useana kesänä pitkäaikaisia vapaaehtoisia European Voluntary Service -ohjelman kautta. Tällöin saattaa metsän siimeksestä löytää vaikkapa tiipiin tai jurtan, jossa väliaikainen asukas pitää majaansa.
Yhteisökylä oy omistaa maatilan ympärille rakentuneen noin 65 hehtaarille levittäytyneet tilukset, joilta löytyy parikymmentä tonttia. Hankkimalla yhteisökylän osakkuuden pääsee vuokraamaan tontin ja rakentamaan oman talon. Asuintontteja on vapaana loppuvuodesta 2015 kuusi. Yhteisökylässä asutaan myös yhteisesti omistetuissa rakennuksissa vuokralaisina kuten Livonsaaren vanhassa koulussa, josta löytyy myös yhteistiloja.
Yhteisökylään nousseet rakennukset ovat yhtä monimuotoisia kuin asukkaansa. Uudisraivaajahenkeen on ensin rakennettu monta saunaa, ja niiden rinnalle hiljalleen omat kodit. Kokeilunhalu ja luonnon arvostaminen näkyy rakentamisessa: perinteisten hirsitalojen lisäksi löytyy mm. monensorttista savirakentamista yhdistettynä olkeen, ruokoon tai puuhun. Useat taloudet elävät uusiutuvalla energialla, kuten tuulimyllyn tai aurinkopaneelin tuottamalla sähköllä, eikä vesijohtoakaan ole jokaiseen taloon vedetty.
Asukkaat ovat tuoneet mukanaan tai luoneet perinteisiä maaseutuammatteja, jotka istuvat hyvin myös nykyaikaan. Tuottajayhteisöstä löytyy luomuviljelijä, luomuleiväntekijä, hirsiveistäjä, satulaseppä, kuppari-kansanparantaja, kustantamo sekä osuuskuntamuotoinen Livonsaaren osuuspuutarha, joka tuottaa ja välittää luomukasviksia. Kanat tuottavat munia, lampaat pitävät maiseman avoimena, hevoset ovat mukana työssä ja huvissa. Lisäksi osa asukkaista käy kylän ulkopuolella töissä tai tekee työnsä etänä.